mä nuoret naiset eivät sopeudu länsimaiseen
ja keskiluokkaiseen "itsen projektiin", johon
liittyy luokitteleva puhe voittajista ja häviä-
jistä. Elämä on heille projektien ketjun sijasta
paremminkin arjen kiertokulkua.
läiseen työväenkulttuurin tutkimukseen ja
moraalisäätelyn teoriaan sekä Michel Fou-
cault'n teorioihin vallankäytöstä ja itsekurin
tekniikoista. Aineiston analyysin, tutkimus-
kysymysten ja teorian vuoropuhelu tuottaa
hedelmällisiä tulkintoja. Kaikkiaan väitöstut-
kimus osoittaa vankkaa tutkijan ammattitai-
toa. Eloisa, ytimekäs tyyli ja taitavasti käyte-
tyt aineistoesimerkit haastavat lukijan eläyty-
mään työläistyttöjen ajatuksiin. Teos saa
myös pohtimaan laajempia työelämän muu-
toksia koskevia kysymyksiä, joista vakavim-
mat liittyvä alhaisen statuksen leimaamien
Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuk-
sesta tulopolitiikkaan. Suomen Ammattiyhdis-
tysten Keskusliitto 19561969. Kysymykses-
sä on suomalaisen työmarkkinahistorian vah-
va ja kaivattu perusteos, joka käsittelee mur-
roksen vuosia 195060-luvulla. Aikakauteen
liittyy suomalaisen yhteiskunnan poikkeuk-
sellisen nopea rakennemuutos teollistuvasta
maatalousyhteiskunnasta kohti teollistunutta
palveluyhteiskuntaa. Samoina vuosina työ-
väenliikkeen poliittiset pääsuunnat jakautui-
vat ja ammattiyhdistysliike hajosi sekä myö-
hemmin eheytyi.
tion keskeisten instituutioiden rakentaminen
ja modernisointi: noina vuosina luotiin työt-
tömyysturva, eläkejärjestelmät, sairausvakuu-
vat yhteiskuntatieteiden tohtori Mari Käyhkö väitöskirjatutkimuksesta Siivoojaksi oppimassa,
Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa sekä dosentti Tapio
Bergholm tutkimuksesta Sopimusyhteiskunnan synty II, Hajaannuksesta tulopolitiikkaan, Suo-
men Ammattiyhdistysten Keskusliitto 19561969. Kuva: Alpo Väkevä. Työväenliikkeen kirjasto.